Mosaiikkitekniikat/Methods

MOSAIIKKI-IKONIKERHO PETROKSEN KURSSEILLA KÄYTETYT MOSAIIKKITEKNIIKAT

PREPARING MOSAICS DURING THE COURSES

MATERIAALIT

Materiaaleina mosaiikkityössä käytetään lasia, kiveä sekä savesta polttamalla tehtyä keraamista materiaalia.

Lasi

Mosaiikkeja varten tehtyä erikoislasia – smalttia – kursseille on tilattu Venetsiasta ja  Zelenogradista Moskovan lähellä. Muuhunkin tarkoitukseen tehtyä värillistä lasia voi käyttää mosaiikkityössä.

Kivi

Kiveä jalostavien tehtaiden jätekivikasat ovat oivia materiaalien keruupaikkoja Suomessa. Itse kerätyt luonnonkivet ovat myös hyvää materiaalia.

Keraaminen materiaali

Helposti hankittavaa materiaalia ovat erilaiset keraamiset laatat, kaakelit, lattialaatat ja kattotiilet, joita voi saada rautakaupoista siivouspäivän jälkeen kustannuksitta.Työhön voi käyttää  myös rikkoontuneiden astioiden sirpaleet. Tämä lohdutuksena lempimukinsa menettäneille!

MATERIALS

Mosaics are made out of glass, stone and fired ceramic material.

Glass

We order our smalti – a special type of glass specifically intended to be used in mosaics – from  Venice and from Zelenograd near Moscow. Of course types of coloured glass other than smalti can be used in mosaic pieces as well.

Stone

In Finland, perhaps the best places to acquire stone are the leftover piles of factories that refine stone. Also self-gathered natural stones are good material for mosaics.

Ceramic material

Easily acquirable material are different kinds of ceramic plaques, tiles, plates and sheets that can be picked up from e.g. hardware stores after cleaning day for free.

Also broken potware can be used as mosaic material – so if you’ve broken your favourite mug, don’t worry, you can still make use of it!

 

Mosaiikkivasara ja pilkottuja materiaaleja.
Oppilaan materiaalilaatikko.
Kultasmalttia.
Smalttihylly kerhon materiaalivarastossa.
Luonnonkiveä, tiiliskiveä, smalttia, kultasmalttia.
Kaakelihylly kerhon materiaalivarastossa.

TYÖVÄLINEET

Materiaalit paloitellaan erikoisvasaralla ja –alasimella. Kummankin terävät kärjet on valmistettu kovametallista. Työssä käytetään myös laattakeikkuria ja lasisaksia.

Mosaiikkivasaroita ja -alasimia voi tilata mosaiikkeihin erikoistuneista liikkeistä Italiasta. Suomessa työkaluja myy Ikoni ja Mosaiikki Tuulikki Likitalo.

                                          

                             

EQUIPMENT

The materials are cut into pieces with a special hammer and anvil, whose hard edges are made of hard metal. These hammers and anvils can be ordered from shops specialized in mosaics in Italy. In Finland hammers and anvils can be ordered from Ikoni ja Mosaiikki Tuulikki Likitalo.

 

Materiaalin pilkkomista vasaralla ja alasimella.
Vasara, alasin ja materiaaleja.
Palasten muotoilua lasisaksilla.

TYÖMENETELMÄT

Kursseilla on opeteltu kolmea menetelmää:

- mosaiikin tekemistä suoraan märälle sementille

- mosaiikin tekemistä suoraan märälle laastille

- mosaiikin tekemistä  mehiläisvahasta, parafiinista, hartsista ja tärpätistä keitetylle vahapohjalle

MOSAIIKKITYÖ SUORAAN TUOREELLE SEMENTILLE

Työhön valitut materiaalit pilkotaan tarvittavan kokoisiksi ja muotoisiksi paloiksi. Yleisin palojen muoto on nelikulmio, siitä johtuu palojen nimittäminen tesseroiksi (lat. tessera = kuutio). Tesseroiden koko vaihtelee nuppineulanpään kokoisista peukalonpään kokoisiin, jopa suurempiin riippuen siitä miten suureen työhön niitä tarvitaan. Samassa työssäkin palojen kokoja voi tietoisesti vaihdella. Yleensä kasvot ja muut tärkeät yksityiskohdat tehdään pienistä tesseroista, kun taas esim. taustassa  saatetaan käyttää suuria tesseroita. Vaihtelemalla tesseroiden kokoa ja asettelutiheyttä saadaan kuvaan elävyyttä.

Tesserat painetaan pala palalta suoraan tuoreeseen sementtipintaan. Menetelmä panee tekijän taidot kovalle koetukselle. Pinnan vähitellen valmistuessa tekijän on mahdollista käyttää juuri tesseroiden yksittäisen asettelun kautta monia tehokeinoja, joiden vaikutus lopputulokseen on suuri. Toisin kuin lattiamosaiikissa, jossa pinnan tasaisuus on tärkeää, seinämosaiikissa juuri pinnan hallittu epätasaisuus on tämän taiteen tehokeino saada valon ja varjon leikki valjastetuksi yhteistyöhön taiteilijan kanssa. Mahdollisimman suuren valon heijastumisen aikaansaamiseksi tekijä voi asettaa tesserat sementtiin niin, että niiden pinnat ovat hieman kallellaan toisiinsa nähden. Erilaisen valojen ja varjojen leikin pintaan saa myös vaihtelemalla tesseroiden asettelusyvyyttä. Myös sementtipintaa voidaan muotoilla. Sädekehä voi esimerkiksi nousta aavistuksen verran tasopinnasta kuperaksi mäeksi. Tämän tapaisista vähäpätöisen tuntuisista pikkuseikoista ja erittäin kestävistä materiaaleista johtuu se, että bysanttilaiset mosaiikit suorastaan sokaisevat loisteellaan muuten usein hämärään kirkkoon astujan yhä edelleen, vaikka aikaa on kulunut satoja vuosia mosaiikkien valmistumisesta.

Vanhojen kirkkojen seinämosaiikeissa työ on tehty suoraan seinäpintaan. Joku tarkka yksityiskohta on tehty erillisenä ja kiinnitetty sille mosaiikkikokonaisuudessa varattuun syvennykseen. Kursseilla on tehty vain irrallisia mosaiikkeja.

 

METHOD OF WORKING

We practise two different methods in making mosaics in the courses. You can either make your mosaic directly

  • on wet cement

  • on wet plaster

  • on a wax surface made out of beeswax, paraffin, resin and turpentine.

MAKING A MOSAIC PIECE DIREKTLY ON CEMENT

The materials are cut into pieces of required shape and size. Usually mosaics are made of quadrangles, therefore they are commonly referred to as tesseras (lat. tessera = cube). The size of the tesseras varies from anything between pinhead-sized pieces to those matching the tip of your thumb, or even bigger depending on the size of the mosaic. The size of the tesseras can be consciously varied greatly also in one mosaic. Usually the smallest tesseras are used for faces and other important details whereas the background is usually constructed with larger ones. Varying the size of the tesseras is significant in that it brings liveliness and vividness to the piece.

The tesseras are pressed on a wet cement surface one by one. The method is very demanding for the artist. This type of working enables the artist to use various kinds of special effects in constructing the surface of the piece, which has a tremendous effect on the outcome. Unlike in floor mosaics, where the evenness of the surface is crucial, in wall mosaics the controlled unevenness of the surface allows the landing of light and shades contribute to making the piece vivid. In order to maximize light’s reflection on the piece the artist can place the tesseras on the cement so that their surfaces are slightly tilted towards each other. Also the shape of the cement surface and depth of the tesseras in it affect the way light reflects on the piece. For instance, the halo can be made slightly convex. The significance of these details cannot be emphasized enough - it is just these seemingly insignificant subtleties, along with the durability of the materials, that cause the churchgoer to be overwhelmed by the old Bysantic mosaics as he enters an otherwise dimly lit church, even though it has been centuries since the artist placed the very last tessera on the once wet cement.

In old churches, the mosaics have been constructed directly on the walls. Significant details have been constructed separately and then attached on the wall in its place. During the courses we have made only separate mosaics that can be moved around.

                                              

 

Piirros ja luonnos plastelliinipohjalla
Mosaiikin siirtämisvaihe plastelliiniltä sementille

 

TYÖVAIHEET

Piirros

Suunnitellusta työstä tehdään selkeä viivapiirros. Kun  piirros on valmis, siitä otetaan toisinto läpinäkyvälle muoville. Tätä tarvitaan piirroksen siirtämisessä sementtipinnalle. Muoviversion avulla tarkistetaan työn edistyessä, että kuvan eri osat varmasti pysyvät oikeilla paikoillaan.

Värisuunnitelma

Työtä varten tehdään värikynillä paperille alustava värisuunnitelma. Sen mukaan etsitään varastosta sopivanväriset smaltit ja kivet ja pilkotaan niistä sopivantuntuiset kasat sen kokoisia tesseroita kuin arvellaan työn eri kohdissa tarvittavan. Näistä voi suoraan väripiirroksen päälle tehdä kuivaharjoitelman työstä.

Luonnos plastelliinille

Vaativasta mosaiikkityöstä kannattaa tehdä vielä luonnos puulevylle, joka on peitetty ohuella kerroksella muovailuvahaa muistuttavaa  plastelliinia. Plastelliini pitää tesserat paikoillaan sen ajan kuin työn luonnosteluun tarvitaan ennen sen siirtoa lopulliselle paikalleen sementiin.

Lopullinen työ sementille                                                                                                                                         

Lopullista työtä varten sahatun esim. lastulevypohjan reunoihin kiinnitetään väliaikaiset reunukset. Pohja reunuksineen käsitellään liimaseoksella, jotta puuaines ei työn kuluessa imisi märästä sementistä vettä. Tämä heikentäisi sementin lujuutta. Sementin sisään jäävä metalliverkko kiinnitetään tässä vaiheessa pohjaan.Verkon avulla taustalevy ja sementtikerros pysyvät kiinni toisissaan.   

Mikäli mosaiikin sijoituspaikka tulee olemaan ulkona on puun sijasta käytettävä sään vaihteluja kestävää vesivaneria  tai ohutta sementistä valettua ja raudoitettua pohjaa.  

Vedestä, liimasta, sementtijauheesta ja hiekasta tehdään sen kokoinen annos notkeaa massaa, että massa ehditään käyttää ennen sen kuivumista. Massaa levitetään noin kämmenen kokoiselle alueelle kerrallaan. Työ aloitetaan kuvan keskeisimmästä kohdasta. Kasvojen ollessa kyseessä työ aloitetaan silmistä. Muoville tehdyn piirroksen avulla sementin pintaan merkitään tärkeät viivat ja tesseroiden asettelu luonnoksesta sementin pintaan voi alkaa. Tämä vaihe on tehtävä melko ripeästi, ettei sementtialue ehdi tulla liian kuivaksi. Siksi on tärkeää jo luonnosvaiheessa mahdollisimman pitkälle miettiä tesserarivien kauniit suunnat ja  miten tiheään tesserat aiotaan asettaa jne. Tesserarivien kauniilla, mutta ei liian tasaisella asettelulla, voidaan saada yksiväriseenkin pintaan voimakkaita energiakenttiä.

DIFFERENT STAGES OF MAKING A MOSAIC

The sketch                                                                                                 A clear line sketch is drawn of the set piece. Once the sketch is ready, it is copied onto a large plastic transparency. The transparency is needed when the piece is transferred onto the cement. The transparency comes in handy also in ensuring that the different parts of the piece stay in place.

Colouring

A tentative plan of the colouring of the mosaic is drawn with coloured pencils. This sketch is then used as a map when picking out suitable materials for the piece. Once the materials have been found, a suitable amount of each smalti and stone are cut for different parts of the mosaic. The sketch can be used as a testing surface onto which the tesseras can be placed so that there won’t be any unpleasant surprises when the cement is wet and the time to work on it is limited.

Sketch on plastelline

When the piece at hand is particularly demanding, it is a good idea to make another sketch on a wooden disc that has been covered with a thin layer of plastelline, a substance resembling plasticine. Plastelline will hold the tesseras in place during the planning of the piece before they are moved into their final place in cement.

The final mosaic on cement

Temporary frames are attached to the e.g. chipboard base of the final work. The base and frames are treated with a glue mixture so that the wooden base won’t absorb any moisture from the wet cement as it would damage its solidity. A metal wire that is to be sunk into the cement in order to keep the cement and the base intact, is attached to the base. If the mosaic is intended to be kept outside, the wooden base is replaced with weather resistant veneer or a thin already dried cement base with a metal net.

A suitable amount of elastic mass is made out of water, glue, cement and sand. The mass is distributed little by little, approximately on an area the size of a palm at a time. The construction of the piece begins from the middle. If the central part of the piece consists of a face, the eyes are the first to be moved onto the cement. With the help of the line drawing made on the transparency, crucial lines are marked on the cement. This is when the moving of the tesseras from the sketch onto the cement begins. This phase of work is to be done quickly because the cement dries fast. For this reason it is important that already when sketching the work, decisions about how dense the tesseras are placed and what type of lines they form, etc., are made. By delicate and premeditated placing of the tesseras, strong energy fields can be created even onto a monochromatic surface.

                                                                                                                                                                                                                                                    

 

 

Laatikko sementtiä ja sille tulevaa mosaiikkia varten.
Mosaiikin tekeminen tuoreelle sementti aloitettu.

Työn loppukäsittely

Kun työ on valmis, sitä kostutellaan useiden vuorokausien ajan vedellä niin kauan kuin sementin kovettuminen vaatii. Tämän jälkeen pinta puhdistetaan ja väliaikaiset reunat voidaan korvata vaikkapa kivestä tehdyillä. Parasta olisi, jos mosaiikki voitaisiin asentaa sille varattuun syvennykseen osaksi seinäpintaa. Tällöin mosaiikkityö olisi kiinteä osa rakennuksen arkkitehtuuria.

Mosaiikkityön valmistaminen on kaikkea muuta kuin eri värialueiden koneellista täyttämistä sopivanvärisillä paloilla. Luulen, että yhden peruskurssin käytyään alkaa tajuta työn haasteellisuuden eikä enää ihmettele, että vanhojen kirkkojen mosaiikit eivät ole olleet yhden mestarin työn tulosta. Työn on suorittanut eri työvaiheisiin erikoistunut mestareiden ryhmä. Erikseen on ollut piirrosmestari, piirroksen suurentajamestari, sementinsekoittajamestari, tesseroiden paloittelijat, tesseroiden asettelijat vähäpätöisimpiin kohtiin ja varsinaiset mestarit, joiden tehtävänä oli tehdä kasvot ja muut vaativat kohdat. Tämä lohtuna meille, joiden ensimmäisestä työstä ei ihan vielä tullutkaan semmoista kuin silmien edessä oli väikehtinyt.

The finishing touch

Once the mosaic piece is finished, it is moisturized with water for several days until the cement has hardened. Then the surface is cleansed and the temporary frames can be replaced with e.g. ones made of stone. The ideal placement of the mosaic would be inside a niche in the wall so that the wall and the piece would form a unified surface, making the mosaic an intact part of the architecture of the location.

Making a mosaic is anything but mechanic filling of different coloured areas with suitable tesseras. After having attended a basic course in mosaic art, one is likely to realize its challenges and will no longer wonder why the masterpieces in old churches are the work of not one, but several artists. The work was performed by a group of masters, each possessing expertise in a certain aspect of creating mosaic art: a drawer, a drawing enlargener, one specialized in mixing cement, tessera cutters, tessera placers for the more insignificant places, and finally, the real masters whose responsibility it was to create the face and other central sections. This is likely to bring comfort to beginners whose first mosaic does not quite match the vision they had gleaming in their mind in the beginning.

                                         

 

 

 

MOSAIIKKITYÖ LAASTILLE

Laastille tehty mosaiikkityö on ohuempi ja siten myös kevyempi kuin sementille tehty työ

Aluksi työn kulku noudattelee samaa rataa kuin sementille tehtäessä. Kun on aika siirtää työ lopulliselle pohjalleen, laastille, työskentelyyn tulee eroja.

 

 

 

MOSAIC ON WET PLASTER     

 Preparing mosaic on wet plaster firstly starts in the same way as preparing mosaic on wet cement.

A work will be thinner and lighter than a work on wet cement.

                                                                         

                                          

 

Seuraavassa kuvia, kuinka mosaiikkilintu siirtyy pieni alue kerrallaan luonnostelupohjalta tuoreelle laastille. Mosaiikki ja kuvat Marja Louni.

Lopullinen työ laastille

Työtä varten leikataan lasikuituverkosta reilusti työn kokoinen pala. Laastijauheesta ja vedestä sekoitetaan sopivan paksuinen puuro. Verkon päälle levitetään ohut kerros tätä laastipuuroa, paksuun 1-2mm.

Varsinaisen työn siirtämisen alkaessa verkko laastipohjalle levitetään   laastipuuroa n. kämmenen kokoiselle alueelle kerrallaan. Työ aloitetaan kuvan keskeisimmästä kohdasta. Kasvojen ollessa kyseessä työ aloitetaan silmistä. Muoville tehdyn piirroksen avulla laastin pintaan merkitään tärkeät

viivat ja tesseroiden asettelu luonnoksesta laastin pintaan voi alkaa. Tämä vaihe on tehtävä melko ripeästi, ettei laasti ehdi tulla liian kuivaksi.

Valmiin verkolle tehdyn työn voi kiinnittää laastilla suoraan kiviseinään. Sen voi kiinnittää myös irralliselle levylle ja ripustaa työ haluttuun paikkaan seinälle kuin taulun.

   

The thin layer of plaster applies on a glass fiber mesh, small area in a time. The work tranfer to wet plaster pice-by-piece. In two days whwn a thin mosaic on wet plaster is dry, it is possible to fix it directly to the stone wall or special plate.

                                                                  

 

Mosaiikkityö luonnostelupohjalla. Mosaiikki ja kuva Juri Jarin.
Mosaiikkityön siirtäminen luonnostelupohjalta tuoreelle laastipinnalle. Mosaiikki ja kuva Juri Jarin.
Yksityiskohta mosaiikkityön tekemisestä tuoreelle laastipinnalle. Mosaiikki ja kuva Juri Jarin.

MOSAIIKKITYÖ VAHALLE

Vaha keitetään mehiläisvahasta, parafiinista ja tärpätistä. Kiinnitysaineena voi käyttää myös pihkaa. Tällainen pinta on pitkään työstettävissä. Vasta noin viiden vuoden kuluttua vaha on kuivunut lopulliseen kovuuteensa. Vahapohjalle tehtyjä miniatyyrimosaiikkien juuret juontavat bysanttilaiseen aikakauteen. Tuolloin niitä on teetetty mm. kallisarvoisiksi lahjoiksi ylhäisön keskuudessa.                                                                                                                                                      

                                                                                                            

MOSAIC ON WAX

The wax is made out of beeswax, paraffin and turpentine. You can also use resin as a fixer. A wax surface stays workable for a long time – the wax will reach its final hardness in five years. The roots of miniature mosaics processed on wax lie in the Bysantic era. At that time, mosaics were prepared e.g. to be given as valuable gifts among the royalty.